etusivu

Antti Mäihäniemi

valmennus

golfsvingi / julkaisut

blogi

galleria

yhteystiedot

28.1.2009

Maailman parasta liikettä

Golfsvingin täydellinen hallinta edellyttää pelaajalta todella syvällistä dynamiikan ymmärtämistä, ja jostain syystä juuri 1950 ja 60-luvuille sijoittuu kaksi golfhistorian parasta svingiä, Ben Hogan ja Mickey Wright. Näiden pelaajien tekniikka muistuttaa hyvin paljon toisiaan, Hogan tietysti rakenteeltaan voimakkaampi ja hiukan "tiukempi" liike, mutta samankaltaisuus paistaa silti läpi heidän olemuksestaan. Kummatkin käyttivät koko kapasiteetin hyödyksi, ja tälläisella liikkeellä on taipumus vapautua. Olen joskus miettinyt, miksi juuri tuohon aikaan tuli näin hienoja pelaajia. True Temperin teräsvarret olivat olleet muutaman kymmenen vuotta markkinoilla, jotka olivat mahdollistaneet hieman tehokkaamman pallonlyömisen. Kaikki pelasivat bladeilla lapsesta lähtien, jotka käytännössä opettavat pelaajia lyömään palloa. Osumassa on parempi olla veto päällä, tai seurauksena näpeistä lähtee tunto. Jokainen, joka on kylmänä syysaamuna lyönyt huonon lyönnin bladeilla tietää mistä puhun. Jos taas miettii Hoganin historiaa, niin hän käytännössä panosti golfiin kaiken, ja varasuunnitelmia ei ollut. Kaikki tai ei mitään -asenne pistää pelaajan kummasti treenaamaan kovaa. Siihen aikaan, kun Hogan petasi ammattilaisuraansa, käytännössä koko USA kärsi lamasta, joten paljon muita vaihtoehtoja ei olisi ollutkaan. Mutta silti, vain muutama pelaaja golfhistoriassa on todella hallinnut svinginsä, joka kertoo aika paljon pelin luonteesta. Jos todella haluaa menestyä ja haastaa maailman huippupelaajat, on svingitekniikan oltava aika "sound". Nykypäivänä pelaajat helposti sortuvat pieneen näpertelyyn, ja kokonaiskuva liikkeestä hämärtyy. Lapsesta lähtien lyödään "helpoilla" mailoilla, jotka eivät vaadi teknisesti svingiltä kovinkaan korkeatasoista liikettä. Tämä edes auttaa pelaajia pääsemään peliin helpommin sisään, mutta teknisessä mielessä ei kouluta pelaajaa aistimaan osumasta eroja hyvän ja huonon svingin välillä.

 

8.12.2008

Svingin valmennuskonseptit

Nykypäivän golfvalmennuksessa käytetään paljon erilaisia teknologioita golfsvingin analysoinnissa. Varsinkin ammattipelaajilla, joilla on jo vakiintuneet liikemallit, voi analysointilaite kertoa asioita joita pelaaja itse ei välttämättä tunnista. Käytännössä paras apuväline on kamera, jossa pelaaja itse näkee oman lyöntinsä. Ja tämä onkin kameran tärkein funktio. Eli pelaaja saa itselleen kuvan siitä, mikä on tämän hetkinen tila. On myös olemassa paljon erilaisia analysaattoreita, jotka mittaavat esim. kehon kinetiikkaa, painepisteitä yms. Käytännössä analysointilaite on juuri niin tehokas kuin on haluttavan svingin konsepti. Pahimmillaan pelaaja alkaa suorittaa mekaanista svingiä laitetta varten, ja laite voi antaa hienoa dataa koska laitteen mittaama suppea liikemalli on mennyt oikein, vaikka svingi on täysin irrallaan todellisuudesta. Erilaisten laitteiden kanssa puuhastelu vaatii prolta todella vahvaa kompetenssia vartalon käyttäytymisestä svingin aikana, ja hyvin harvoin näillä apuvälineillä saavutetaan todellista kehitystä svingin tekniikoissa. Laitemyyjät tietysti ovat asiasta eri mieltä…
 
Hank Haney, joka alkaessaan valmentaa Tigeria, totesi että kamerat ja apuvälineet sopivat valmentajalle jolta puuttuu käytännön tekninen tietotaito. Yleensä tällöin halutaan täyttää golftunti kaikenlaisella hienolta kuulostavalla sälällä ja puuhastelulla. Monesti ongelman juuri on se, että valmentaja ei tiedä ydinasioita golfsvingistä tai sitten jo referensseinä olevat svingit ovat niin heikkoja että tekemisen taso jää väistämättä alhaiseksi.  

PS. Ben Hogan muuten näki ensimmäisen kerran svinginsä kuvanauhalta vasta v. 1967…

 

15.12.2008

Hard case

Svingissä, joka on tehokas ja toistettava, on aina looginen järjestys ja tapahtumaketju. Jokaisella svingin komponentilla on syy ja seuraus suhde jokaiseen muuhun komponenttiin svingissä. Pelaaja ei voi liikuttaa yhtä komponenttia ilman että se vaikuttaisi kaikkiin muihin komponentteihin. Svingissä liikkeen on aina huomioitava kaikki tulevat seuraavat liikkeet, joten paras tapa lähteä kehittämään lyöntiään on huomioida että komponenttien tai konseptien pitäisi olla keskenään yhteensopivia. Yksinkertaisimmat esimerkit löytyvät alkuasennosta; gripin pitää sopia vartalon, käsien ja mailan kulmiin, tähtäyslinjan täytyy sopia pallon paikkaan jne. Toinen erittäin tärkeä linkki on backsvingi; että se on toteutettu tavalla jossa pelaajalla on mahdollisuus liikkua tehokkaasti osuma-alueella. Yleensä taaksevienti on suurin ongelma klubipelaajille; tehdään liikaa käsillä tai hartioilla. Merkki hyvästä taakseviennistä on downsvingin tekemättömyys.

 

12.6.2008

Osaamisen eri tasot

Asioita voi tehdä monella tasolla, ja eräs hyvä ystäväni kertoi kuinka zeniläisyydessä kuvaillaan ihmisen osaamisen tasoa eri (urheilu)suorituksissa. Käytännössä osaaminen on jaettu neljään eri tasoon. Ensimmäisellä tasolla ei osaa, eikä tiedosta osaavansa, toisella tasolla ei osaa, ja tietää että ei osaa, kolmannella tasolla osaa, ja tiedostaa osaavansa ja ylimmällä tasolla osaa, mutta ei tiedosta osaavansa. Käytännössä lapset monesti ovat tällä ylimmällä tasolla, jolloin liike lähtee vapaasti ilman tietoista tiedostamista liikkeen motoriikasta ym. sellaisesta. Sellaista liikettä on hauska katsella, yleensä dynamiikkaa parhaimmillaan. Golfsvingissä liikkeen vapauttaminen täytyy tapahtua ennen kuin saavutetaan korkein mahdollinen toiminnan taso. Monesti ikävä kyllä näkee että jämähdetään paikalleen näpertelemään mailan kulmia tai muuta mekaanista puuhastelua, eikä nähdä kokonaisuutta ja syy ja seuraus suhteita.

Kokeilin vähän aikaa sitten hyvin mielenkiintoisia kenkiä, jotka on suunniteltu siten että jalka toimii niin kuin se on alun perin tarkoitettu toimivan, eli ilman kenkiä. Kengän nimi on Feelmax, ja käytännössä toimii vähän kuin sukan vetäisi jalan päälle. Ensi tuntuma oli erittäin positiivinen, jalan ja lantion liike kävellessä muuttui heti paljon paremmaksi. Itse, kun työn puolesta seison  rangella tuntikausia päivässä, niin tämä konsepti tuntui aika mielenkiintoiselta. Varsinkin nurmella ja hiekassa kävely tuntui erittäin mukavalta, jalka selvästi ”toimi” paremmin kuin kovapohjaisten kenkien kanssa. Monesti lantion ja selän alueen ongelmat ovat kompensaatiota jalkojen vaivoista. Itselläni huomasin heti selvän eron, varsinkin alaselän rasitukset ovat vähentyneet Feelmaxien myötä parantuneen lantion asennon myötä. Täytyy hankkia koko perheelle…
 
Kotisivut www.feelmax.com

11.1.2008

Mestarin oppivuodet

Mika Häkkisellä oli uran alkuvaiheessa tilanne, johon harva urheilija pääsee uransa aikana. Hänen F1-uransa alkoi samassa tallissa McLarenilla todellisen mestarin, Ayrton Sennan, tallikaverina. Tämä antoi mahdollisuuden seurata Sennan työskentelyä lähietäisyydeltä. Eräs Mikan suomalaisista tukijoista huomautti tilanteesta ja kehoitti Mikaa imemään kaiken opin mitä vain sai ja tarkkailemaan kaikkea mitä Senna teki, pienimmästä yksityiskohdasta lähtien. Miten valtavan hieno tilaisuus nuorelle kuljettajalle saada oppia suoraan maailman huipulta ! Mika olisi voinut toimia toisinkin, ajatella että hän on tarpeeksi hyvä tai että hän osaa jo kaiken tarvittavan.
Golfissa samanlainen tilanne oli nuorella aloittelevalla ammattilaisella, Jack Nicklauksella, jonka tiedetään seuranneen tuntitolkulla Ben Hoganin harjoittelua rangella turnausten ja kilpailukierrosten välissä. Ben Hogan taas sai nuorempana lisänimen ”The Hawk”, hänen tuijotettuaan kilpapelaajien svingejä rangella. Hän välillä jopa huomautti jos joku pelaaja oli tehnyt muutoksia grippiinsa ! Nykypäivän pelaajista mm. Tiger Woodsin tiedetään katselleen tarkkaan Hoganin svingiä videolta. Käytännössä siinä vaiheessa kun ajattelee tietävänsä/osaavansa kaiken, on peli jo menetetty...

7.12.2007

Älä mieti mitä muut ajattelevat sinusta

Tämän ohjeen isäni antoi joskus nuorempana minulle ja se on yksi niistä asioista mitä moni voisi pysähtyä miettimään. Tehdään asioita tietyllä tavalla koska muutkin tekevät niin tai koska aina on tehty niin. Tai kentällä murehditaan mitä muut pelaajat ajattelevat minusta jos teen huonon tuloksen. Omaa tekemistään ei kannattaisi ehdollistaa muiden hyväksyttäväksi, ja usein tämä estää ylimmän tason saavuttamisen. Monesti urheilijat kulkevat kultaista keskitietä ja tulos on sen mukainen. Elämässä tulee tilanteita joissa helposti lähdetään tasapäistämään yksilöitä joidenkin jalojen periaatteiden tai sääntöjen mukaan. Huippu-urheilussa tai liike-elämässä tällaisella asenteella ei pitkälle pötkitä. Yksilön täytyy erottua joukosta, ja monesti menestyminen vaatii riskinottoja ja oman itsensä likoon panemista. Kovalla itseluottamuksella ja tinkimättömällä asenteella saavutetaan monesti korkeitakin tavoitteita. Loppupeleissä jokainen päätyy sinne minne kuuluu…

30.11.2007

Beat the Tiger

Moni kilpapelaaja asettaa tavoitteeksi pelaamisen PGA –kiertueella, mutta harva siirtää omat arkirutiinit samalle tasolle tavoitteen kanssa. Golf on vahvasti kilpailtu laji, jossa noustakseen huipulle on työtä tehtävä kolmessa vuorossa putkeen vuosikausia. Käytännössä jokainen tunti vuorokaudesta on valjastettava oman unelman eteen. Eikä sekään riitä, jos tekemisen laatu on heikkoa. Pelaajan tulisi tunnistaa, milloin hommassa ei päästä eteenpäin ja tehdä tarvittavat muutokset asian korjaamiseksi.
Kaikenlainen näpertely tai kikkailu on yleensä merkki heikosta ammattitaidosta.
Silloin kun urheilijalla on tekemisessä motivaatio kunnossa, ei kehittymiselle ole mitään rajoja. Hyvä esimerkki on painin olympiavoittaja Pertti Ukkola. Hänen kerrotaan heränneen yöllä harjoittelemaan, jotta treenaisi enemmän kuin vastustajat muualla maailmassa. Tai aikoinaan Ben Hogan, jonka kerrotaan toipuessaan auto-onnettomuudesta harjoitelleen niin paljon että käsistä valui verta.  Se on kovaa tekemistä, jossa satsataan kaikki mahdolliset voimat tavoitteen eteen, ilman kompromisseja.
Yhtä sitoutuneita kilpapelaajia soisi Suomestakin tulevan. Menestyneillä ammattilaispelaajilla yleensä on paljon kilometrejä mittarissa, ja jokaisella on pohjatyöt tehty ennen luontaista siirtymistä korkeammalle tasolle.

16.11.2007

Keep it short, fast and direct

Aina välillä elämässä huomaa miten päivät täyttyvät kaikenlaisella turhalla sälällä ja puuhastelulla. Energiaa kuluu hukkaan eikä toiminta ole tehokasta.
Urheilussa, liike-elämässä ja melkeinpä kaikessa tekemisessä pitäisi aina mennä suoraan asian ytimeen. Kaikenlaisten kiertoteiden rakenteleminen ja byrokratia hidastavat kehitystä sekä vaikeuttavat parhaan tuloksen syntymistä. Monesti ennen kuin paras mahdollinen toimintamalli löytyy, täytyy tarkkaan analysoida, mistä tässä hommassa oikein on kyse. Kun se on selvillä, poistetaan kaikki mahdolliset esteet ja tarpeettomat puuhastelut tavoitteen tieltä. Usein on paljon helpompaa tehdä asioita, kun asiat pysyvät yksinkertaisina ja toimivina. Se on vähän kuin sipulia kuorisi, kerros kerrokselta päästään lähemmäs asian ydintä.

10.11.2007

Vanhan liiton systeemit

Fysiikkavalmennuksessa ja harjoittelussa monesti vanhat ja hyväksi todetut metodit ovat parhaita. Aina välillä on hyvä kyseenalaistaa omia harjoitusmetodeja ja käytäntöjä. Avoin mieli uusille asioille on hyvin tärkeää kehittymisen kannalta.
Itse kokeilin reilu vuosi sitten girya kuula harjoittelumenetelmää ja siltä seisomalta jäi kuntosalin hienot ja (kalliit) ilmanpainetuolilaitteet rauhaan. Girya (eng. kettlebell) kuulaharjoittelu korvasi käytännössä kaikki punttisalivehkeet. Girya harjoittelu perustuu kahvalliseen kuulaan ja koko vartalon aktiiviseen käyttöön liikkeiden aikana. Kuula-harjoittelu on vuosisatoja vanha harjoitusmetodi, ja esimerkiksi Neuvostoliiton erikoisjoukot pitivät sitä tehokkaimpana tapana lisätä sotilaiden voima ja stamina ominaisuuksia. Nykypäivänä kuulaharjoittelu on käytössä mm. Yhdysvaltain armeijassa. Perusfilosofiana girya harjoittelussa vartalo nähdään yhtenä isona toimivana mekanismina. Tässä mennään suoraan asian ytimeen, mikäli mietitään huippu-urheilun fysiikkaharjoittelun tavoitteita, eli saadaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti toimiva vartalo urheilusuoritusten aikana.
Jos mietitään perinteistä länsimaista voimaharjoittelua jossa liikkeitä tehdään yksi lihasryhmä kerrallaan niin tuloksena voi olla isot hauikset, mutta vartalon eri osat eivät välttämättä ”keskustele” keskenään ja funktionaalisuus harjoittelusta on menetetty. Urheilusuorituksissa, myös golfissa, vartalon kyky tuottaa kineettistä liike-energiaa on erittäin tärkeää haettaessa optimaalisia liikejärjestyksiä. Tämän takia myös golfarin fysiikkaharjoittelun tulisi tukea ja kehittää lajisuoritusten vaatimuksia. Muun muassa Tiger Woodsin fysiikkaharjoittelu muistuttaa hyvin paljon giryalla tehtyjä kokonaisvaltaisia liikkeitä. Ei ole sattumaa että lukuisat menestyneet urheilijat ovat löytäneet kuulaharjoittelun osaksi omaa harjoittelurutiinia.

09.11.2007

Disinformaatio                                                                                      

On käsittämätöntä, miten paljon golfin ympärillä pyörii erilaisia teorioita ja kuinka moni vakuuttaa löytäneensä parhaimman tavan lyödä palloa. Internetistä löytyy valtavasti disinformaatiota, joka vain johtaa pelaajat kauemmas omasta tehokkaimmasta tavasta lyödä palloa. Monelle pelaajalle olisi parempi olla lähtemättä ulkoistamaan omaa touhuaan golfissa.
Jenkkien senioritouria eli Champions Touria on ollut erittäin hauska seurata viimeaikoina. Siellä näkee hyvin vahvoja persoonallisuuksia, kavereita, jotka ovat vuosikymmeniä hieroneet omaa tyyliään svingissä ja sitä kautta valikoituneet Tourille. Tällaisia oman tien kulkijoita, jotka rohkeasti tekevät asioita omalla tyylillä hyväksyen kuitenkin perusperiaatteet pelistä, tarvittaisiin lisää tähänkin maahan.
Monesti ns. kilpapelaajien perusteet svingissä ovat jo valmiiksi niin pielessä, ettei nykypäivän kilpagolfareenoille ole minkäänlaisia realistisia mahdollisuuksia, saati että tasapäisesti taistelisi turnausvoitoista maailman parhaita pelaajia vastaan. Harjoitellaan asioita, joiden pitäisi tapahtua itsestään, tai muuten ei ymmärretä, miten svingissä kannattaisi liikkua. Tällaiset pelaajat monesti tulevat sellaisen valmennusmankelin jäljiltä, jossa nostetaan pelin mentaaliosuus kaikkein tärkeimmäksi alueeksi ja väheksytään pelin teknisiä vaatimuksia. Valmentajat, jotka painottavat yksipuolisesti pelin mentaalipuolta, eivät vain ole perehtyneet lajin tekniseen puoleen tarpeeksi huolellisesti tai kokevat sen liian vaikeana asiana hallita.
Käytännössä rakennettaessa huippupelaajaa täytyy kummatkin ominaisuudet olla vahvasti hallussa; kilpagolf maailman huipulla on 90 % mentaalia ja 10 % tekniikkaa, mutta vasta sitten kun tekninen puoli on 100 % hallussa.